Puhelimen tai tietokoneen näppäimistöä käyttäessään harvat tulevat ajatelleeksi, että kyse on oikeastaan varsin haastavasta ja hienostuneesta liikkeestä. Kyseessä on ihmisille kehittynyt kyky painella onnistuneesti näppäimiä tietämättä, miten ne oikeastaan toimivat. 

Näppäily vaatii aivoilta jatkuvaa haasteiden ratkaisemista. Jokainen painallus on hieman erilainen, koska lihasten aktivoitumisessa on aina epätarkkuutta. Painallukset ovat usein myös hyvin nopeita, minkä vuoksi jo aloitetun liikkeen korjaaminen on liki mahdotonta.

Tutkijoiden mukaan ihmisen aivot oppivat näppäilyyn todennäköisyyteen perustuvan mallin, jonka avulla ne voivat ennakoida sopivan motorisen käskyn painallusta varten. Jos painallus epäonnistuu, aivot etsivät sille hyvän vaihtoehdon ja kokeilevat sitä.

Näppäinten käytön harjoittelu alkaa jo lapsena, ja taidon kehittymisessä tarvitaan eri aistien yhteistyötä. Sormenpäästä saatava tuntoaistimus on ihmisen aivoille tehokkaampi palautekeino kuin näköhavainnot tai esimerkiksi tunne sormien asennosta ja liikkeestä.

Fyysisen näppäimen antama signaali on aivoille aina selkeämpi, kuin kosketusnäytön painikkeesta saatava. Kosketusnäyttöä käytettäessä sormen painamista ei muutenkaan pysty hallitsemaan yhtä tarkasti kuin fyysisellä näppäimistöllä, jossa sormet lepäävät näppäinten päällä.